Suurin osa tauluista on ollut tilaustöitä, lahjoiksi useimmiten. Teoksissa on voitu käyttää kynäruiskun lisäksi joitain muitakin tekniikoita, mutta enimmäkseen ne on toteutettu kynäruiskulla.
Joulun alla hullaannuin Fimo-massasta. Tuttu materiaali se oli jo lapsuudesta, vaikka nimi oli silloin Cernit. Muistan kun äitiltä kysyttiin lupa, että saadaanko tehä cernittejä :D Ja saihan sitä, useimmiten. Silloin siitä tehtiin leikkieläimille ruokaa, porkkanoita, kakkuja, paistinpannuja munakkaineen... Ja tottakai sellaisia ukkeleita ja otuksia, joita vain lapsen mielikuvitus tuottaa. Täytyykin laittaa tähän yhteyteen kuvakin niistä, nehän on tottakai kaikki yhä tallessa näin kahdenkymmenen vuoden jälkeenkin. Nyt siis löysin Fimon taas uudelleen. Äitini sattui näyttämään muistaakseni Ihana Askartelu- lehteä ja siellä oli tehty Fimomökkejä lasipurkin päälle. Suunniteltiin siis jouluaskartelu iltama. Varasin mukaan reilun valikoiman Fimoa. Ihana myyjä Suomalaisessa Kirjakaupassa esitteli minulle nykypäivän uutuuksia massamarkkinoilla. Fimon (joka siis kovetetaan uunissa) lisäksi on Helmimassaa ja Silkkimassaa (Foam Clay), jotka kuivuvat ilmassa, lisäksi vanha kunnon Das-massa (il
Juhliin ja muistamisiin on kiva tehdä kortit itse, minä ainakin tykkään. Mukavaa näpertelyä ja minusta on kiva ajatella, että kortissa on itse tehtynä paljon ajatustakin mukaan. Olen tehnyt paljon "kortteja" tilauksestakin. Ensin on ollut ajatus, että voisin piirtää jonkin yksilöllisemmän onnittelun. Ehkä vastaanottajan mielenkiinnon kohteen ja onnentoivotukset siihen. No, monesti on kyseessä ollut pyöreitä vuosia, joten kullattu numero olisi siinä kans kiva. No, sitten aletaankin miettimään, että ehkä se olisi kiva saada sitten kehysten alle suojaan. Ja sitten olen saattanut ehdottaa, että entä jos tehdäänkin kortti vanerille ja siinä vaiheessa kortista onkin jo muodostunut taulu. Onnen toivotukset on lisätty taustapuolelle ja näin kortista tulee jotain isompaa, kuin vain kaappiin jemmattava onnittelu. Ei toki kaikista korteista tauluja synny, mutta paperiversiokin on hauska kun siinä on jotain yksilöllistä mukana. Eikä se kaapin jemmakaan paha paikka ole, itse tehdyt kort
Kevät jo tuoksuu ilmassa eikä pääsiäinen ole enää kaukana. Pajunkissat alkavat kurkistella oksistoissa ja raeruohon istutus alkaa ehkä hiipiä mieleen. Nyt voisi alkaa valmistautua pääsiäisen askarteluihin. Minulla Fimo-paketit ovat odottaneet pöydän kulmalla inspiraation hetkeä. Lopulta se tuli, kevätkukkien muodossa. Pohjana on lasipurkki, jonka päälle Fimo-massan muotoilen. Ajattelin ensin, että teen näille mökeille katon Das-massasta, mutta laitoinkin lasipurkkiin kertakäyttömukin, johon kylvin raeruohon siemenet, näin lasipurkki säilyy puhtaana. Purkkia voisi käyttää myös ruukkuna. Das-massa Sitä saa valkoisena sekä betonin ja terracotan värisenä. Se on ilmakuivuvaa, muovailtavaa massaa. Tein aikaisemman Fimo-postauksen tammikuussa. Rakensin viime jouluksi joulukylän ja niihin mökkeihin tein katot Das-massasta, jutun löydät Blogi-julkaisuista tammikuun kohdalta "Mitä askarrella Fimo-massasta?". Fimo-massa Lasipurkit päällystetään ensin kauttaaltaan perusvärillä. Ko
Kommentit
Lähetä kommentti