-Heidi Kuvaja-

Aika ajoin pitää hieman järjestellä askarteluhuonetta ja tällä kertaa siivoillessani käteni osui vanhoihin kipsimuotteihin. Ne on jostain 90-luvulta, siltä ajalta kun olin pikkutyttö ja äiti sai sekoitella kipsin ja itse nautin vain kipsivalosten maalaamisesta. Mutta edelleen muotit oli ehjiä ja hyvässä kunnossa. Ja kappas vaan, kipsiäkin löytyi kahden kilon säkki. Pakkohan se oli rueta kokeilemaan onko kipsi säilynyt käyttökelpoisena.  Pussin kyljessä oli ohje, 2 osaa kipsiä ja 1 osa vettä. Itse sekoitin enemmänkin mututuntumalla. Kipsi saa olla juoksevaa, koska sen täytyy valua muotin joka koloon. Laitoin astiaan ensin kipsijauhon ja lisäsin sitten vettä varoen, kunnes seos oli sopivan juoksevaa. Kipsi jähmettyy melko nopeasti, joten kun seos on tehty, se on kaadettava muotteihin heti. Muotteja on hyvä hieman kopsutella pöytää vasten, että kaikki ilmakuplat nousisi pintaan ja kipsi varmasti menisi joka koloon. Tässä vaiheessa kannattaa lisätä rautalanka ripustusta varten jos sellaise

Käyttäisikö paperimassaa vai ilmakuivuvaa massaa? Miksei molempia!  Kuvanveistoon on onneksi vaihtoehto ja ihan kotona tehtävissä, jos ei ole mahdollista mennä keramiikkakurssille. Savi on ihana materiaali, mutta sitä ei kotioloissa saa poltettua ilman keramiikkauunia. Tokihan pihalleen voisi rakentaa puupolttoisen keramiikka uunin. Ehkä joskus kokeilen sitä.. Keramiikkaharrastuksen myötä olen totaalisesti hurahtanut kuvanveistoon. Ensimmäiset keramiikka kokeilut on viidentoista vuoden takaa ja se jälkeen olen kokeillut myös katiskaverkkoveistoksia, paperimassaa sekä  ilmakuivuvaa massaa. Kaikki kivoja, mutta jokaisessa on tuntunut olevan pieniä ongelmia. Katiskaverkkoa menee paljon, että veistoksesta saa tukevan ja tarpeeksi peittävää pintaa maalattavaksi. Kädet on myös todella kovilla, naarmuja ja haavoja siellä täällä. Paperimassa on tuntunut kömpelöltä kun lopputulos on jäänyt muhkuraiseksi ja kuivumisessa kestää. Ilmakuivuva massa taas sopii vain pieniin veistoksiin, eikä sitä voi

Juhliin ja muistamisiin on kiva tehdä kortit itse, minä ainakin tykkään. Mukavaa näpertelyä ja minusta on kiva ajatella, että kortissa on itse tehtynä paljon ajatustakin mukaan.  Olen tehnyt paljon "kortteja" tilauksestakin. Ensin on ollut ajatus, että voisin piirtää jonkin yksilöllisemmän onnittelun. Ehkä vastaanottajan mielenkiinnon kohteen ja onnentoivotukset siihen. No, monesti on kyseessä ollut pyöreitä vuosia, joten kullattu numero olisi siinä kans kiva. No, sitten aletaankin miettimään, että ehkä se olisi kiva saada sitten kehysten alle suojaan. Ja sitten olen saattanut ehdottaa, että entä jos tehdäänkin kortti vanerille ja siinä vaiheessa kortista onkin jo muodostunut taulu. Onnen toivotukset on lisätty taustapuolelle ja näin kortista tulee jotain isompaa, kuin vain kaappiin jemmattava onnittelu.  Ei toki kaikista korteista tauluja synny, mutta paperiversiokin on hauska kun siinä on jotain yksilöllistä mukana. Eikä se kaapin jemmakaan paha paikka ole, itse tehdyt kort

  Kevät jo tuoksuu ilmassa eikä pääsiäinen ole enää kaukana. Pajunkissat alkavat kurkistella oksistoissa ja raeruohon istutus alkaa ehkä hiipiä mieleen. Nyt voisi alkaa valmistautua pääsiäisen askarteluihin.  Minulla Fimo-paketit ovat odottaneet pöydän kulmalla inspiraation hetkeä. Lopulta se tuli, kevätkukkien muodossa. Pohjana on lasipurkki, jonka päälle Fimo-massan muotoilen.  Ajattelin ensin, että teen näille mökeille katon Das-massasta, mutta laitoinkin lasipurkkiin kertakäyttömukin, johon kylvin raeruohon siemenet, näin lasipurkki säilyy puhtaana. Purkkia voisi käyttää myös ruukkuna.  Das-massa  Sitä saa valkoisena sekä betonin ja terracotan värisenä. Se on ilmakuivuvaa, muovailtavaa massaa. Tein aikaisemman Fimo-postauksen tammikuussa. Rakensin viime jouluksi joulukylän ja niihin mökkeihin tein katot Das-massasta, jutun löydät Blogi-julkaisuista tammikuun kohdalta "Mitä askarrella Fimo-massasta?".  Fimo-massa Lasipurkit päällystetään ensin kauttaaltaan perusvärillä. Ko

Taiteessa on monia tyylisuuntia ja minä olen aina ollut pitänyt realistisista ja naivistisista kuvista. Kun piirrän tai maalaan, pyrin aina esittävään kuvaamiseen, usein realismiin mutta mukana on ehkä ripaus naivismia. Tämä pätee minulla myös keramiikassa. Seuraavat vinkit auttavat realistisen kuvan piirtämisessä.  Piirtäminen on näkemistä ja näkemänsä toistamista. Jotta osaisi piirtää, pitää nähdä; valo ja varjo, muodot. Taitoa voi harjaannuttaa mallista piirtämisen avulla ja tähän voi ottaa avuksi ruutu tekniikan. Ruudutus auttaa pilkkomaan näkemäänsä pienempiin osiin, jolloin havainnointi helpottuu ja pääset jyvälle asiasta.  Kun itse piirrän mallista ja jos käytän mallikuvassa ruudukkoa, teen sen sovelluksessa.  Tähän kuvaan tein ruudukon Drawing Grid-sovelluksella ihan kännykässä.  Voit tehdä niin tiheän ruudukon kuin haluat. Pääasia on, että ruudut ovat tasasivuisia ja niitä on yhtä paljon piirroksesta kuin mallikuvassa. Ruudukon voi tehdä piirrosta varten viivottimella tai käsi

Jos olet Metsurin mummo tai Konekuskin kummi, niin tässä olisi uusia malleja neuleisiin.  Siellä metsätöissäkin sukkia ja villapaitoja tarvitaan ja on kiva kun kuosi on konehommiin just eikä melkein.  Sopii moneen muuhunkin ruutumalliksi; ristipisto, kanavatyö, ehkäpä ryijy...  Mallien suunnittelu on aika hauskaa. Varsinkin kun, sovelluskaupasta löytyi Stitchart. Se on ilmainen sovellus missä pystyy säätämään silmukkamäärät, värit ja kuviot ihan oman tarpeen mukaan.  Tein sukanvarren verran koeneuletta kuviota suunnitellessa. Kuosi voisi olla kiva paidassakin. Ja koneen merkkiä on helppo "vaihtaa" langan väriä vaihtamalla. Keltaisen tilalle punaista tai vihreää, merkkiuskollisuudesta riippuen  Ideoita ryöpsähti enemmän kuin ehdin toteuttaa, joten olkaa hyvä, mallit on tässä tarjolla:) Jos innostut kokeilemaan kuviota sukkiin tai paitaan niin olisi mielenkiintoista nähdä lopputulos, tägää tuotoksesi instagramissa @heikuart ja @heidikuvaja, niin käyn uteliaisuuttani kurkkimassa