Tekstit

Metsään mieli

Kuva
  Moi! Sieltä se kevät ja kesä saapuivat tänäkin vuonna.  Vanhempainvapaat on käytetty ja kevättalven olin kotosalla hoitovapaalla. Nyt oli sitten taas aika lähteä uudella innolla metsään. Alkuun tuntui haikealta jättää tyttö ja mies kotiin nukkumaan aamuvarhaisella. Onneksi heillä on kuitenkin mennyt kotona aamupäivät hyvin ilman äitiä. Vähän hermoilin että miten sitä jaksaa taas herätä aamulla (keskellä yötä!), mutta ihme kyllä, herään itsekseni neljän aikaan juuri ennen kellon soittoa 😅 Kaikki on lähtenyt sujumaan siis mainiosti. Tosin metsänistutuskausi alkoi melko myöhässä edellisvuosiin verrattuna..  Pottiputki kalkattaa vielä tovin ja sen jälkeen raivaussahan varteen 😊 💫 Kevättalven aikaan ehdin tekemään keramiikkaa, joitain pieniä maalauksia sekä puukoruja. Näistä löytyy kuvia instagramin puolelta  @heikuart   Ja liityinhän minä myös julistamo.fi porukkaan. Se on kotimainen julisteiden verkkokauppa. Voit käydä katsoma profiiliani osoitteessa  Heidi Kuvaja-Oksman - Julistamo

Vilkas vuodenvaihde ja uusia juttuja päin

Kuva
 Moi! Viime vuosi on ollut ihanaa hiljaiseloa kotona pienen tytöntyllerön kanssa 💖 Joulun aikaan pakkoaktivoiduin taas taiteellisesti Taidekatu Toivon myötä 😅 Se on uudenlainen tapa tuoda taidetta katukuvaan ja tuoda taide myös lähemmäs katsojaa ilman galleriaan lähdön vaivaa. Nyt taidetta on nähtävillä ainakin ensi kesäkuun loppuun Kajaanin Kauppakadun ja Raatihuoneen torin varrella.  Taidekatu Toivo on siis Jarmo Kaivo-ojan ja Taidevaltatie Toivo ry:n vetämä taideprojetki, joka on saanut käyttöönsä 100m tyhjiä näyteikkunoita Kajaanin keskustassa. Marraskuusta 2023 asti siellä on nyt pyörinyt eri taiteilijoiden ja taiteenlajien näyttelyitä. Nyt on kolmas näyttelyjakso meneillään, jolla minäkin olen teoksineni mukana. Olin mukana myös toisella jaksolla. Minulla on ollut siellä esillä maalauksia ja keramiikkaa. Joulun alla järjestettiin myös myyjäiset joissa olin mukana ja tammikuussa Tamminäyttelyiden aikaan KoTa-tapahtuma, joka kutsui koirat Taidekadulle. Vilskettä on siis riittänyt

Siirtokuvia

Kuva
Tein vanhasta maalauksestani siirtokuvia vaneri- ja puupohjalle.  Ihan kokeilun vuoksi tein siirron akryyli mediumilla (Matt medium) puulle ja Erikeeperillä vanerille.  Liima pitää levittää huolellisesti koko alueelle. Puupohjalle maalasin ensin vähän valkoista akryylimaalia pohjaväriksi, kokeilu sekin mutta ei olisi ollut välttämätöntä. Siirtokuvassa valkoiset alueet jäävät aikalailla pohjan väriseksi, joten tässä valkoinen pohja hieman kirkastaisi siirtokuvan vaaleimpia kohtia. Kuten liima, Medium levitetään myös huolellisesti joka kohtaan. Tuloste asetetaan liimapintaa vasten. Tasoittelu tehdään siis paperin nurjalta puolelta ja apuna on hyvä käyttää jotain lastan tapaista. Paperi ei saa jäädä kuprulle vaan kaikki kuplat silotellaan huolellisesti pintaan kiinni.  Tasoittelu on hyvä tehdä keskeltä ulospäin suuntautuvin liikkein, jottei kuprut kasaannu keskelle. Sitten kärsivällisyyttä vaativa vaihe. Kuvat saisivat nyt kuivaa kauttaaltaan. Minä olen antanut niiden suosiolla olla seura

Ketjun punonta

Kuva
Olen koukussa ketjuihin. Kävin jokunen vuosi sitten hopeakurssilla. Parasta antia oli tutustuminen ketjun punontaan. Sitä ennen en oikein ollut edes tajunnut miten kauniita ketjuja sitä itse voikaan saada aikaan! Hopea on arvokasta materiaalia harrastella, mutta onneksi punontaan voi käyttää myös edullisempia aineksia, kuten alumiinilankaa. Sitä saa myös todella herkullisissa väreissä. Hopeaa voi ostaa sitten erityistapauksiin, lahjaksi tarkoitettuihin koruihin esimerkiksi. "Hopeaketjut ja -käädyt, koruntekijän opas" on mainio kirja ketjujen ja käätyjen maailmaan. Sieltä löytyy useita ketjumalleja, kerrotaan oikeat työvälineet sekä lankojen ja lenkkien vahvuudet ja oikean kokoiset veivit. Täydellinen paketti siis aloittajalle. Hopeatarvikkeita olen tilannut kankurinaitta.fi sivulta ja alumiinilankaa askarteluaiheisista verkkokaupoista. Ketjun punontaan tarvitset siis lankaa, veivin, korusahan ja parit pihdit . Tein veivit itse neulepuikoista, koska halusin niitä monta eri kok

Kipsitöitä

Kuva
Aika ajoin pitää hieman järjestellä askarteluhuonetta ja tällä kertaa siivoillessani käteni osui vanhoihin kipsimuotteihin. Ne on jostain 90-luvulta, siltä ajalta kun olin pikkutyttö ja äiti sai sekoitella kipsin ja itse nautin vain kipsivalosten maalaamisesta. Mutta edelleen muotit oli ehjiä ja hyvässä kunnossa. Ja kappas vaan, kipsiäkin löytyi kahden kilon säkki. Pakkohan se oli rueta kokeilemaan onko kipsi säilynyt käyttökelpoisena.  Pussin kyljessä oli ohje, 2 osaa kipsiä ja 1 osa vettä. Itse sekoitin enemmänkin mututuntumalla. Kipsi saa olla juoksevaa, koska sen täytyy valua muotin joka koloon. Laitoin astiaan ensin kipsijauhon ja lisäsin sitten vettä varoen, kunnes seos oli sopivan juoksevaa. Kipsi jähmettyy melko nopeasti, joten kun seos on tehty, se on kaadettava muotteihin heti. Muotteja on hyvä hieman kopsutella pöytää vasten, että kaikki ilmakuplat nousisi pintaan ja kipsi varmasti menisi joka koloon. Tässä vaiheessa kannattaa lisätä rautalanka ripustusta varten jos sellaise

Kuvanveistoa kotioloissa

Kuva
Käyttäisikö paperimassaa vai ilmakuivuvaa massaa? Miksei molempia!  Kuvanveistoon on onneksi vaihtoehto ja ihan kotona tehtävissä, jos ei ole mahdollista mennä keramiikkakurssille. Savi on ihana materiaali, mutta sitä ei kotioloissa saa poltettua ilman keramiikkauunia. Tokihan pihalleen voisi rakentaa puupolttoisen keramiikka uunin. Ehkä joskus kokeilen sitä.. Keramiikkaharrastuksen myötä olen totaalisesti hurahtanut kuvanveistoon. Ensimmäiset keramiikka kokeilut on viidentoista vuoden takaa ja se jälkeen olen kokeillut myös katiskaverkkoveistoksia, paperimassaa sekä  ilmakuivuvaa massaa. Kaikki kivoja, mutta jokaisessa on tuntunut olevan pieniä ongelmia. Katiskaverkkoa menee paljon, että veistoksesta saa tukevan ja tarpeeksi peittävää pintaa maalattavaksi. Kädet on myös todella kovilla, naarmuja ja haavoja siellä täällä. Paperimassa on tuntunut kömpelöltä kun lopputulos on jäänyt muhkuraiseksi ja kuivumisessa kestää. Ilmakuivuva massa taas sopii vain pieniin veistoksiin, eikä sitä voi

Tee-se-itse kortit

Kuva
Juhliin ja muistamisiin on kiva tehdä kortit itse, minä ainakin tykkään. Mukavaa näpertelyä ja minusta on kiva ajatella, että kortissa on itse tehtynä paljon ajatustakin mukaan.  Olen tehnyt paljon "kortteja" tilauksestakin. Ensin on ollut ajatus, että voisin piirtää jonkin yksilöllisemmän onnittelun. Ehkä vastaanottajan mielenkiinnon kohteen ja onnentoivotukset siihen. No, monesti on kyseessä ollut pyöreitä vuosia, joten kullattu numero olisi siinä kans kiva. No, sitten aletaankin miettimään, että ehkä se olisi kiva saada sitten kehysten alle suojaan. Ja sitten olen saattanut ehdottaa, että entä jos tehdäänkin kortti vanerille ja siinä vaiheessa kortista onkin jo muodostunut taulu. Onnen toivotukset on lisätty taustapuolelle ja näin kortista tulee jotain isompaa, kuin vain kaappiin jemmattava onnittelu.  Ei toki kaikista korteista tauluja synny, mutta paperiversiokin on hauska kun siinä on jotain yksilöllistä mukana. Eikä se kaapin jemmakaan paha paikka ole, itse tehdyt kort