Joulun alla hullaannuin Fimo-massasta. Tuttu materiaali se oli jo lapsuudesta, vaikka nimi oli silloin Cernit. Muistan kun äitiltä kysyttiin lupa, että saadaanko tehä cernittejä :D Ja saihan sitä, useimmiten. Silloin siitä tehtiin leikkieläimille ruokaa, porkkanoita, kakkuja, paistinpannuja munakkaineen... Ja tottakai sellaisia ukkeleita ja otuksia, joita vain lapsen mielikuvitus tuottaa. Täytyykin laittaa tähän yhteyteen kuvakin niistä, nehän on tottakai kaikki yhä tallessa näin kahdenkymmenen vuoden jälkeenkin. Nyt siis löysin Fimon taas uudelleen. Äitini sattui näyttämään muistaakseni Ihana Askartelu- lehteä ja siellä oli tehty Fimomökkejä lasipurkin päälle. Suunniteltiin siis jouluaskartelu iltama. Varasin mukaan reilun valikoiman Fimoa. Ihana myyjä Suomalaisessa Kirjakaupassa esitteli minulle nykypäivän uutuuksia massamarkkinoilla. Fimon (joka siis kovetetaan uunissa) lisäksi on Helmimassaa ja Silkkimassaa (Foam Clay), jotka kuivuvat ilmassa, lisäksi vanha kunnon Das-massa (il
Juhliin ja muistamisiin on kiva tehdä kortit itse, minä ainakin tykkään. Mukavaa näpertelyä ja minusta on kiva ajatella, että kortissa on itse tehtynä paljon ajatustakin mukaan. Olen tehnyt paljon "kortteja" tilauksestakin. Ensin on ollut ajatus, että voisin piirtää jonkin yksilöllisemmän onnittelun. Ehkä vastaanottajan mielenkiinnon kohteen ja onnentoivotukset siihen. No, monesti on kyseessä ollut pyöreitä vuosia, joten kullattu numero olisi siinä kans kiva. No, sitten aletaankin miettimään, että ehkä se olisi kiva saada sitten kehysten alle suojaan. Ja sitten olen saattanut ehdottaa, että entä jos tehdäänkin kortti vanerille ja siinä vaiheessa kortista onkin jo muodostunut taulu. Onnen toivotukset on lisätty taustapuolelle ja näin kortista tulee jotain isompaa, kuin vain kaappiin jemmattava onnittelu. Ei toki kaikista korteista tauluja synny, mutta paperiversiokin on hauska kun siinä on jotain yksilöllistä mukana. Eikä se kaapin jemmakaan paha paikka ole, itse tehdyt kort
Jos olet Metsurin mummo tai Konekuskin kummi, niin tässä olisi uusia malleja neuleisiin. Siellä metsätöissäkin sukkia ja villapaitoja tarvitaan ja on kiva kun kuosi on konehommiin just eikä melkein. Sopii moneen muuhunkin ruutumalliksi; ristipisto, kanavatyö, ehkäpä ryijy... Mallien suunnittelu on aika hauskaa. Varsinkin kun, sovelluskaupasta löytyi Stitchart. Se on ilmainen sovellus missä pystyy säätämään silmukkamäärät, värit ja kuviot ihan oman tarpeen mukaan. Tein sukanvarren verran koeneuletta kuviota suunnitellessa. Kuosi voisi olla kiva paidassakin. Ja koneen merkkiä on helppo "vaihtaa" langan väriä vaihtamalla. Keltaisen tilalle punaista tai vihreää, merkkiuskollisuudesta riippuen Ideoita ryöpsähti enemmän kuin ehdin toteuttaa, joten olkaa hyvä, mallit on tässä tarjolla:) Jos innostut kokeilemaan kuviota sukkiin tai paitaan niin olisi mielenkiintoista nähdä lopputulos, tägää tuotoksesi instagramissa @heikuart ja @heidikuvaja, niin käyn uteliaisuuttani kurkkimassa
Kommentit
Lähetä kommentti