Tässäpä pitkästäaikaa taas työvaihekuvia ennen lopullista teosta :) Valokuva oli siis lähtökohtana. Leveyttä on noin metri. Teoksen kehykset tein vanhasta kelottuneesta laudasta.
Joulun alla hullaannuin Fimo-massasta. Tuttu materiaali se oli jo lapsuudesta, vaikka nimi oli silloin Cernit. Muistan kun äitiltä kysyttiin lupa, että saadaanko tehä cernittejä :D Ja saihan sitä, useimmiten. Silloin siitä tehtiin leikkieläimille ruokaa, porkkanoita, kakkuja, paistinpannuja munakkaineen... Ja tottakai sellaisia ukkeleita ja otuksia, joita vain lapsen mielikuvitus tuottaa. Täytyykin laittaa tähän yhteyteen kuvakin niistä, nehän on tottakai kaikki yhä tallessa näin kahdenkymmenen vuoden jälkeenkin. Nyt siis löysin Fimon taas uudelleen. Äitini sattui näyttämään muistaakseni Ihana Askartelu- lehteä ja siellä oli tehty Fimomökkejä lasipurkin päälle. Suunniteltiin siis jouluaskartelu iltama. Varasin mukaan reilun valikoiman Fimoa. Ihana myyjä Suomalaisessa Kirjakaupassa esitteli minulle nykypäivän uutuuksia massamarkkinoilla. Fimon (joka siis kovetetaan uunissa) lisäksi on Helmimassaa ja Silkkimassaa (Foam Clay), jotka kuivuvat ilmassa, lisäksi vanha k...
Juhliin ja muistamisiin on kiva tehdä kortit itse, minä ainakin tykkään. Mukavaa näpertelyä ja minusta on kiva ajatella, että kortissa on itse tehtynä paljon ajatustakin mukaan. Olen tehnyt paljon "kortteja" tilauksestakin. Ensin on ollut ajatus, että voisin piirtää jonkin yksilöllisemmän onnittelun. Ehkä vastaanottajan mielenkiinnon kohteen ja onnentoivotukset siihen. No, monesti on kyseessä ollut pyöreitä vuosia, joten kullattu numero olisi siinä kans kiva. No, sitten aletaankin miettimään, että ehkä se olisi kiva saada sitten kehysten alle suojaan. Ja sitten olen saattanut ehdottaa, että entä jos tehdäänkin kortti vanerille ja siinä vaiheessa kortista onkin jo muodostunut taulu. Onnen toivotukset on lisätty taustapuolelle ja näin kortista tulee jotain isompaa, kuin vain kaappiin jemmattava onnittelu. Ei toki kaikista korteista tauluja synny, mutta paperiversiokin on hauska kun siinä on jotain yksilöllistä mukana. Eikä se kaapin jemmakaan paha paikka ole, itse tehdyt kort...
Tässä postauksessa kerron kynäruiskumaalauksen tekniikoista. Ruiskun rakenteessa ja toiminnassa on niin paljon asiaa, että teen siitä oman postauksensa. Kynäruiskumaalaus on paljolti tekniikkalaji. Maaleina käytän Createxin Wicked Colors kynäruiskumaaleja. Paperi sabluunat Sabluunat on iso osa maalausprojektia, ainakin minun töissäni. Sabluunoita voi käyttää apuna maalauksen monissa vaiheissa ja ne voivat olla niinkin yksinkertaisia, kuin vahvasta paperista leikattuja ympyröitä tai teräviä kulmia. Koska teen itse usein eläinhahmoja, piirrän koko hahmon riittävän isona, jotta voin käyttää sitä suoraan sekä sabluunana, että tarvittaessa maalausmallina. Sabluuna on oiva apu oleellisimpien osien maalaamiseen, kuten ääriviivat, silmät ja suu. Tätä ilvestä varten piirsin kuvan A3 kokoiselle paperille ja leikkasin sen askarteluveitsellä. Taustana on mustaksi maalattu kovalevy. Laitoin Ilveksen päänmuotoon leikatun paperin pohjalevylle ja maalasin kevyesti kynäruiskulla valkoi...
Kommentit
Lähetä kommentti